Elokuva onnistuu hienosti tavoittamaan aikansa kulttuurin. Rahan monet kasvot tulevat esille samoin kuin rakkauden ilot ja murheet sekä valintojen taustat ja seuraamukset. Elokuva laittaa miettimään, millaisia valintoja itse olisi tehnyt. Se pysyy hyvin realismissa ja hahmot ovat uskottavia. Anne Hathaway tuo mieleen Jane Austinin roolissaan kyseisen kirjailijan kenties tunnetuimman kirjateoksen, Ylpeys ja Ennakkoluulo, amerikkalaisen elokuvaversion päähenkilön Elizabeth Bennetin (Keira Knightly). Hän on uskottava roolissaan kaikilta muilta osin paitsi brittiaksentiltaan, se oli pilata elokuvan minulta. Puolestaan hänen vastanäyttelijänsä James McAvoy onnistuu nappiin roolissaan ja yhdessä kaksikko loistaa saaden katsojan uskomaan heihin. Myös sivurooleissa on merkittäviä näyttelijöitä kuten Maggie Smith Lady Greshamin koroissa.
Jane Austenin jalanjäljillä muistuttaa paljolti Austinin kirjoittamaa kirjallisuutta ja niistä tehtyjä elokuvia sekä lyhytsarjoja. Elokuva saa katsojan uskomaan, että näin asiat varmasti ovat menneet, jolloin kirjojen henkilöhahmot ja tapahtumat selittyvät. Tietenkin elokuva on spekulointia ja tarkoituksella kirjailijan kirjoista on tuotu elokuvaan repliikkejä ja samankaltaisia hahmoja, jotta katsojat voisivat tuntea tuttuuden tunteen. Se toimii.
Elokuva on sykähdyttävä ja romanttisten draamojen klassikkoa, joka yltää Pikku naisia ja Kotiopettajattaren romaanin viereen. Kuitenkin elokuva kalpenee BBC:n Ylpeys ja Ennakkoluulo minisarjalle, mutta miinukseksi lasken vain brittinäyttelijöiden puutteen.
<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3385259/filmaattinen-minkki?claim=qntjw4u9az3">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti